Tietoa ja tuloksia

Lähin esihenkilö on ylivoimaisesti suurin selittävä tekijä työpaikkaa vaihdettaessa. 75-80% irtisanoutumisista johtuu pohjimmiltaan tästä asiasta, vaikka lähtökeskustelussa syyksi mainittaisiin syyksi toisaalla tarjolla oleva parempi palkka. Henkilöjohtamisen laatu on siten yksi organisaation keskeisimmistä menestystekijöistä.

Johtajuuskehitys- tai johtajuusvalmennuksen on todettu parantavan valmennettavan oppimiskykyä 25% ja suoritusta 20% (lähde: Journal of Applied Psychology)

Yleisesti ajatellaan, että ihmiset käyttävät koko potentiaalistaan 10-20% (eri tutkimuksissa: 3-40%). Jos pystyt aktivoimaan edes yhden tai kaksi prosenttiyksikköä käyttöösi, sen merkitys suorituksellesi on +10-20%!

Duke Universityn tutkimuksen mukaan tavat ja tottumukset määrittävät 40% toiminnastamme. Muokkaamalla tavoitteidesi kannalta epäoptimaalisia tapojasi voit saavuttaa enemmän. Itselleni tärkeä oivallus oli, että sama pätee myös asenteisiin. Asenteet ovat toisilla sanoilla ilmaistuna tottumuksiksi muuttuneita ajattelutapoja, ja voimme muokata asenteitamme siinä missä voimme muuttaa muitakin tapoja.

Uusien tapojen omaksuminen kestää tutkimusten mukaan 18-254 päivää (lähde: University College of London). Tämä on yksi keskeisistä syistä sille, miksi lyhytkestoinen koulutus  tuottaa vain harvoin näkyviä saati kestäviä tuloksia. Valmennusprosessin ennuste on tältä osin huomattavasti parempi.

Kuultuasi presentaation tai luettuasi kirjan kerran, olet unohtanut siitä 3 viikon kuluttua 95-97%. Kukaan meistä ei lapsena oppinut kertotaulua yhdellä lukemisella. Me aikuiset emme ole tässä suhteessa erilaisia. Tarvitaan jaksotettua toistoa, jota opimme koulussa kutsumaan ”kertaamiseksi”. Tämä on toinen keskeinen syy, joka puoltaa valmennusta lyhytkestoisen koulutuksen sijasta. Darthmouthin yliopiston mukaan keskimääräinen oppija tarvitsee 10 toistoa muistaakseen ja sisäistääkseen hänelle kerrotun viestin. Toisto mahdollistaa siten omaksumisen ja kestävän muutoksen.

Negatiivinen palaute jättää pysyvän jäljen. Emeritusprofessori John M. Gottmanin mukaan yhden negatiivisen palautteen kompensoimiseen tarvitaan 5-7 positiivista palautetta. Johtajan on siten tärkeä pystyä kontrolloimaan kommunikaatiotaan ja kiinnittämään erityistä huomiota positiivisen ja korjaavan palautteen keskinäiseen balanssiin – ja tapaan, jolla kumpikin annetaan. Henrik Dettmannin sanoin: ”yksilö ei pelkää sitä, että häntä johdetaan – hän pelkää sitä, että häntä ei kunnioiteta”.